Kuntatalous on historiansa suurimmassa kriisissä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 alijäämäisen tilinpäätöksen. Koronakriisi on syventänyt kuntien talousahdinkoa entisestään. Talouden tasapainottaminen on meneillään tai edessä valtaosassa kunnista.
Kuntien taloustilanne on ollut kroonisesti alijäämäinen jo ennen koronakriisiäkin. Taustalla on menojen tuloja suurempi kasvupaine. Kuntien käyttötalouden ollessa raskaasti alijäämäinen investoinnit rahoitetaan kasvavassa määrin velalla. Suurimmat velkataakat ovat kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta.
Kuntatalouden lainakannan kasvu jatkuu voimakkaana, joskin valtion tukitoimet hidastavat sitä hieman kuluvana vuonna. Tästä kehityksestä seuraa se, että kuntatalouden sopeutuspaine pysyy suurena. Kehitystä on hillitty jo kuntien päätetyillä toimenpiteillä sekä valtion päätöksin.
Nurmijärven velkakierre jatkuu
Nurmijärvi ei tee poikkeusta. Parin viime vuoden tulosluvut ovat rajusti miinuksella ja kuntamme on ollut velkaantumiskierteessä useita vuosia. Marraskuussa valtuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2021-2023. Suunnitelma pohjautuu osaltaan Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaan vuosille 2020-2029 (NUUKA-ohjelma), jonka tavoitteena on vahvistaa kunnan taloutta kääntämällä lainakannan kehitys laskuun.
Kunnan taloudelliset lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat erittäin haastavat. Kunnan tulorahoitus on pitkän aikaa ollut riittämätön palvelutuotannosta ja investoinnista johtuvien menojen hoitoon. Tätä kuilua kuvaava rahoitusjäämä on vuosina 2021-2023 jopa 88,5 miljoonaa. Epäterve tilanne on ajanut huomattavaan lainanottoon, ja kunnan lainakanta on noussut 2011-2019 aikana noin 76 miljoonasta eurosta lähes 200 miljoonaan euroon. Vuoden 2023 loppuun mennessä kunnan lainakannan arvioidaan nousevan jo lähes 300 milj. euroon. Tammikuussa 2021 tehdyillä NUUKA-päätöksillä ei liene suurtakaan vaikutusta lainakantaan.
Tiukan talouden vuosia edessä
Kuntatalous tulee saada kestävälle pohjalle, mikä edellyttää maltillisia investointeja ja velkatason saamista haltuun. Kuntaan pitää saada lisää työpaikkoja, yritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja palveluja on pystyttävä tuottamaan fiksummin ja tehokkaammin. Kunnassa on tehtävä kaikki mahdollinen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouden seurantaa on edelleen kehitettävä.
Nurmijärvellä on onnistuttu pitämään kunnallisveron korotustahti maltillisena. Veronkorotukset ovatkin viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi, koska työn verotus on Suomessa jo korkea. Myös kunnallinen piiloverottaminen ja elämisen kustannusten nousu on pidettävä kurissa. Jätemaksujen, sähkönsiirto-maksujen, vesimaksujen tai muiden maksujen toistuva korottaminen ei saa olla tapa paikata kunnan heikkoa taloustilannetta.
Yhtälö on Nurmijärvelläkin lopulta yksinkertainen: kun kunnassa ihmisillä on hyvän elämän eväitä, talous on hyvässä kunnossa, syntyy työtä ja työpaikkoja niin silloin kertyy jaettavaa, jolla voidaan ylläpitää palveluja, pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista.
Palveluiden tuottaminen resurssiviisaasti
Huhtikuun kuntavaaleissa valittavien päättäjien edessä on hankalia päätöksiä NUUKA-ohjelman seuraavista päivityksistä, veroratkaisuista sekä menojen sopeutuksista, joka käytännössä tarkoittaa palvelutuotannon ja investointien sopeuttamista.
Palveluista voidaan karsia määrärahoja juustohöylämäisesti tai rakenteellisilla uudistuksilla, jolloin kyseeseen voi tulla palvelutoimintojen ja hallinnollisten toimintojen uudelleenjärjestelyt ja palveluiden supistaminen. Turvataksemme palvelut joudumme entistä tarkemmin päättämään, miten ne toteutetaan. Meidän on myös pohdittava, mihin ei-lakisääteisiin palveluihin investoimme, että se kantaa hedelmää kuntalaisten hyvinvoinnin kasvuna – myös pitkällä aikajänteellä. On myös arvioitava yleisesti, mitkä palvelut ovat laaja-alaisesti kuntalaisille tärkeimpiä ja sen mukaisesti arvioida palvelutarjontaa pitkällä aikavälillä.
Palveluita karsittaessa on kuitenkin varmistettava, että päätökset tukevat laadukkaiden palveluiden ylläpitämistä kaikille kuntalaisille. Erityisesti heikommassa asemassa olevat ryhmät on otettava huomioon, luomatta päällekkäisiä erityispalveluita siellä, missä palveluntarjoajia jo on. Pidetään huolta lapsista, nuorista, vanhuksista ja niistä, jotka eivät itse siihen pysty.
Työpaikat ja yritykset kaiken a ja o
Työpaikat on edellytys menestyvälle kunnalle ja kunnan työpaikkaomavaraisuutta tulee pyrkiä lisäämään. Periaatteessa jokaisen työikäisen- ja kykyisen on päästävä mukaan työmarkkinoille.
Yritystoimintaa tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kunnan tulee jatkaa aktiivista yhteistyötä yrittäjien kanssa ja kehittää mm. hankintaosaamista, jolla parannetaan paikallisten toimijoiden edellytyksiä menestyä kunnan kilpailutuksissa ja mahdollistetaan paikallisten palveluiden helpompi hankinta.
Hyvin hoidettu maankäyttöpolitiikka ja kaavoitus vahvistaa monin tavoin kunnan taloutta. Yrityksiä ja omakotiasujia houkuttelevaa tonttitarjontaa on suunnitelmallisesti ylläpidettävä ja asumisen kustannuksia hillittävä. Pääkaupunkiseudun läheisyys voisi olla meille valttina: meillä voisi olla mahdollisuus houkutella mm. vihreän teknologian start up -yrityksiä, jotka voisivat tehdä yhteistyötä alueen yliopistojen kanssa.
Mitä seuraavaksi?
Kuntataloutemme haasteet jatkuvat lähivuosina, eikä tilannetta yhtään selkiytä SOTE-uudistuksen epävarmuus sekä mahdollinen koronakriisin jatkuminen.
Kuntamme taloutta on viime aikoina pyritty korjaamaan NUUKA-ohjelmalla. Olisiko nyt hyvä aika käynnistää sen rinnalle toinen ohjelma: ideoida ja käynnistää toimia, joilla parannetaan työllisyyttä, työssäkäynnin edellytyksiä ja paikallisten yritysten kannattavuutta ja elinvoimaa!