Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöhaaste. Ilmaston jatkuva lämpeneminen voi vaarantaa ihmisen olemassaolon edellytykset ja toimeentulon tulevaisuudessa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että maanviljelys muuttuu joillakin alueilla mahdottomaksi, suuret ihmismassat joutuvat pakenemaan omista kodeistaan ilmastokriisin takia, yhteiskuntien yleinen vakaus ja turvallisuus järkkyy, Suomessa eliölajeja katoaa, meiltä Nurmijärveltäkin lumiset talvet häviävät jne.
Minkälaisen maailman haluamme jättää tuleville sukupolville perinnöksi?
Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tulee toimia riittävän nopeasti, jotta maapallon keskimääräisen lämpötilan nousu pystytään rajaamaan kansainvälisesti sovittuun 1,5-2 Celsius-asteeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ennen muuta lapsiimme ja lastenlapsiimme. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä on ensiarvoisen tärkeää, ja siksi myös Nurmijärvellä täytyy tehdä töitä asian hyväksi. Nopeat ja fiksut ilmastotoimet voivat olla Suomelle ja Nurmijärvelle vahvuus, ne eivät ole askel ajassa taaksepäin!
Kunnat avainasemassa ilmastokysymyksessä
Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luovat kuntalaisille ja alueensa yrityksille ilmastokestävän arjen edellytykset. Kunnissa tehdään ilmaston kannalta merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, asumiseen, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen.
Suomen kuntien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut viimeisimpien vuosien aikana merkittävästi: jo noin 45 % suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä. Harmillista, että Nurmijärvi ei vielä ole tässä joukossa.
Nurmijärvi on vähäpäästöinen …
Vuonna 2019 Nurmijärven kunta oli vähäpäästöisin ilmastotavoitteita ja –toimenpiteitä selvittäneen SITRA:n (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) tutkimuksen päästötilastossa, joka koski Suomen 50 suurinta kuntaa. Hyvä me! Tutkimuksessa laskettiin kunnan jätehuollon, tieliikenteen, erillislämmityksen, kaukolämmön, sähkölämmityksen ja kuluttajien sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöt.
Nurmijärvellä tehtyinä fiksuina ilmastotekoina tuotiin esiin biolämpö, tuulisähkön ja maa- ja järvilämmön lisääminen, kantaverkon rakentamisen jatkaminen sekä yhdyskuntarakentamisen tiivistäminen julkisen liikenteen väylien ympärille.
Nurmijärvi on vuodesta 2011 lähtien sitoutunut KUUMA-kuntien ilmasto-ohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä vähintään neljänneksellä vuoden 2006⁄2008 tasosta vuoteen 2020. Tavoite saavutettiin Nurmijärvellä vuonna 2020. Jälleen hyvä me!
Kuntamme on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, jossa tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö strategiakaudella 2018–2025. Kunnassa on hyväksytty toimintasuunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi ja säästötavoitteeseen pääsemiseksi.
… mutta parannettavaakin on
SITRA arvioi Nurmijärven kunnianhimon suhteessa toimenpiteisiin keskinkertaiseksi. Hiilineutraalisuustavoitetta kunnallamme ei ole, eikä päätöstä liittymisestä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen eli ns. HINKU-kuntien joukkoon ole toistaiseksi tehty. HINKU-kunnaksi sitoutuminen tarkoittaisi 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Suomi on valtiona asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Mielestäni Nurmijärven tulisi olla vähintään yhtä kunnianhimoinen ja asettaa hiilineutraalisuustavoite. Samoin päätös liittymisestä HINKU-kuntien joukkoon tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti.
Parempaa elämää vähemmillä päästöillä
Nurmijärvellä ilmastonmuutoksen hillintätoimia voitaisiin vahvistaa erityisesti rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Kaukolämmön laajentamismahdollisuuksia tulisi selvittää ja kunnan tulisi vahvistaa rooliaan uusien rakennusten lämmitysmuodon valintaan sekä olemassa olevan rakennuskannan lämmitystapamuutoksiin liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa.
Oma auto on usealle nurmijärveläiselle välttämättömyys. Kunnan sisäistä joukkoliikennettä sekä kevyen liikenteen edellytyksiä tulisi edelleen parantaa. Kun sitä paljon puhuttua junarataa ei seuraavalla valtuustokaudella tule ja tuskin sitä seuraavallakaan, on bussiliikenne ainoa joukkoliikennemuotomme. Yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja toimivia matkaketjuja on edelleen kehitettävä. Kuntamme liikenteessä pitää sovittaa yhteen päästöjen vähentäminen ja sujuva liikkuminen. Järkevä tavoite ei ole liikkumisen tai autoilun, vaan päästöjen vähentäminen.